Arkkitehtuuri ja rakennustekniikka

Metsän mystiikka innoitti Sibeliustalon arkkitehtejä

Vesijärven rantaan keväällä 2000 valmistuneen puisen kongressi- ja konserttikeskuksen arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä olleen suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille "metsäläisille" aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös myyttisiä muistoja ja tuoksuja, se rauhoittaa olemuksellaan. Toinen luonnollinen suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia, vanhojen tiilirakennusten mutkaton estetiikka ja veden läheisyys.

Puinen Sibeliustalo nousi Vesijärven rantaan paikalle, jossa teollinen toiminta käynnistyi höyrysahauksella 1869, kun loviisalainen kauppias Carl J. Unonius ja hänen ruotsalainen rahoittajansa Knut Hj. Cassel vuokrasivat kapteeni August Fellmanilta tontin perustamalleen Lahden Höyrysaha Osakeyhtiölle (Lahtis Ångsåg Aktiebolag). Näin sahateollisuuden tuolloin yli 130-vuotiset perinteet antoivat luonnollisen syyn valita uudisrakennuksen materiaaliksi puun. Sibeliustalo sai myös Suomen metsäteollisuuden tuen puolelleen ja valittiin valtakunnallisen Puun Vuosi 1996 / Puun Aika -kampanjan 1997-2000 pääkohteeksi, jolla haettiin innovatiivisia puurakenneratkaisuja. Talo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi, joka valmistuessaan oli   Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

Sibeliustalo toimii uuden tekniikan ja puurakentamisen mallina

Sibeliustalon lähes 90.000 m³:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu.

Kattoa kannattavat liimapuuristikot, jotka on toimittanut Vierumäen Teollisuus Oy. Uuden osan julkisivut ovat hiekkatäytteisiä puuelementtejä ja lasia. Salin sisäseinät ovat suurelta osin pinnoitettua vaneria ja lattiat parkettia.

Talon akustiikan suunnittelusta on vastannut amerikkalainen Artec Consultants Inc.. Salin kenkälaatikkomuoto ja sen sisällä ovaalin muotoinen yleisö- ja esiintymistila on akustinen optimiratkaisu. Kalustuksella ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan myös akustisiin ominaisuuksiin. Sibeliustalon salin akustiikkaa voidaan säädellä kanoopilla sekä salin sivuilla sijaitsevilla akustisilla ovilla ja verhoilla.

Sali kuin suuri soitin

Sibeliustalon pääsali on akustinen ihme, jonka lämpimissä puitteissa konsertista muodostuu ikimuistoinen elämys. Katsomo ja näyttämö parvineen on sijoitettu ovaaliin muotoon ns. kenkälaatikkosaliin. Säädeltävä akustiikka muodostuu esiintymislavan päällä olevasta, nostettavasta ja laskettavasta kanoopista, salin sivuilla olevista, kaikukammioihin aukeavista 188 akustisesta ovesta sekä villakangasverhoista (2,7 km). Salin uritettu seinäpinta hajottaa heijastuvia ääniä. Näyttämöparven taakse varattiin paikka konserttiuruille, jotak saatiin vuonna 2007. Salin hienostunut värimaailma muodostuu grafiitinharmaasta, luonnonvalkoisesta ja vanhan jousisoittimen punaisesta. Lattia on öljyttyä ja lämpökäsiteltyä savukoivuparkettia. Ulkoseinien julkisivulasin taakse kätkeytyvät massiiviset seinäelementit, joissa eristävinä kerroksina kertopuulevyjen välissä toimivat hiekka (18 cm:n leveydeltä) ja mineraalivilla. Saliosan kaikki kantavat rakenteet ovat liimapuurakenteita.

Kaikukammiot pääsalin molemmin puolin ovat osa salin akustista suunnitelmaa. Noin 8-kerroksisen talon korkeutta vastaavassa tilassa näkyvät selkeästi kantavat massiiviset liimapuurakenteet, joihin kalteva ulkoseinä tukeutuu. Akustiset ulkoseinäelementit muodostuvat 69 mm ja 51 mm paksuista kertopuulevyistä, joiden välissä on 180 mm:n levyinen kerros kuivattua hiekkaa sekä mineraalivillakerroksesta ja Wisa Facade -julkisivuvanerista, joilla saavutetaan sekä massiivisuutta että parannetaan korkeiden taajuuksien eristystä. Ulkoseinän lasin ja seinäelementin väliin jäävä tila lisää äänieristystä.

Salin tietokoneohjatut akustiset ovet avautuvat kaikukammioihin, joiden ns. bannereja eli verhoja voidaan nostaa ja laskea sähköisesti. Sisäänkäynti permantopaikoille tapahtuu kaikukammioiden kautta, parville suoraan Metsähallin parvien kautta.

Erikoisuutena on salin esiintymislavan yläpuolella oleva kanooppi eli katos (canopy). Se on sähköisesti nouseva ja laskeva tekniikkakatos, johon sijoitetaan valoja, kovaäänisiä ja erilaisia heijastepintoja. Katos on kolmiosainen (keskiympyrä ja kaksi kuunsirpin muotoista sivuosaa) ja kattaa puolet salin pinta-alasta. Katoksen paino tekniikan kanssa on 25 - 30 tonnia. Katoksen alaosa on pinnoitettu 6 cm paksulla puukerroksella. Katoksen avulla säädellään äänten sointia salissa. Rock-konsertissa katos nostetaan ylös, kamarimusiikkia soitettaessa katos taas on lähellä soittajia. Tähän näyttämön takaa liikuteltavaan kattoon on yhdistetty sprinkler-järjestelmä ja sitä varten vesijohto. Kanoopin rakenteet on toimittanut helsinkiläinen Riskotec Oy.

Metsähalli (1000 m²) yhdistää vanhan tehtaan uudisrakennuksen saliosaan ja Kongressisiipeen. Kirsikkapetsatussa tähtitaivaskatossa Sibeliuksen syntymähetken 8.12.1865 tähtikartta valaisee hallia, joka toimii sekä lämpiönä että erilaisten näyttelyiden ja suurten juhlien näyttämönä ja bankettitilana yli 1000 hengelle. Hallin kantavana perusrakenteena on 9 mäntyistä oksistoksi haarautuvaa puupylonia, jotka sorvattiin Suomen suurimmassa sorvissa Reisjärven Köyhänperällä. Metsähallissa sijaitsee myös pyöreä kongressipalvelu- ja tarjoilupiste Tuohi-baari, jonka päällystämiseen on käytetty 30 m² öljyvahakäsiteltyä koivuntuohta.  Metsähallin kalusteet ovat suunniteltu tilaan. Puusepänliike Tuulipuun puuseppien Tuuli ja Teemu Aution tekemät pyörillä olevat, 2,2, metriset istuinryhmien ns. arkkupenkit ovat 30 mm paksusta viilutetusta koivuvanerista. Taidokkaita  yksityiskohtia ovat penkkien kulmien sälerakenkeet. Pehmusteet ovat
erikoiskäsiteltya huippumateriaalia.

Puusepäntehdas

Talon vanhassa osassa, ns. puusepäntehtaassa sijaitsevat 140 henkilölle mitoitetut ravintolatilat, toimistotiloja sekä harjoitus- ja ryhmätiloja. Ankkurikadun puolelle on sijoitettu kaksi monitoimisalia kahteen kerrokseen, jotka on nimetty Puusepän Saliksi (2. krs) ja  Puusepän Verstaaksi (1. krs.).  Rakennus kuuluu vanhimpiin  säilyneisiin teollisuustiloihin Lahdessa. Alunperin rakennus palveli August Fellmanin 1907-08 höyrysahan yhteyteen rakennuttamana sulfaattiselluloosatehtaana. Useaan otteeseen laajennetussa rakennuksessa ovat toimineet myös lasitehdas, puujauho-, puusepän- ja puutalotehdas.

Talon avaamisen jälkeen Puusepäntehtaan keskiosan ylimmässä kerroksen oleviin kaarikattoisiin tiloihin rakennettiin 25 henkilölle mitoitettu VIP-saunakabinetiksi nimetty tila, johon kuuluvat kokous- ja oleskelutila kokouspöytineen ja sohvaryhmineen, minikeittiö ja tupakkatila. Erillisen saunaosaston pukuhuone on paneloitu Siperian lämpökäsitellyllä lehtikuusella, löylyhuoneessa on tervaleppäpanelointi. Tuulia ja Teemu Aution suunnittelemat ja rakentamat massiivipuiset puku- ja  pesuhuoneen penkit ovat leppää, haapaa, kuusta ja mäntyä.
Kongressisiipi - näköala Vesijärvelle

Lasikäytävillä Metsähalliin ja saliin niveltyvä erillinen rakennus, jonka kaikista huoneista on upea järvinäköala.
Kantavat rakenteet liimakuusta, seinät kuultokäsiteltyä mäntyvaneria, lattiat koivua ja kaapit pihlajaa. Yhden huoneen päätyseinät ovat lämpökäsiteltyä haapaa. Siiven alkuperäinen ulkolaudoitus lehtikuusi on vaihdettu kuuseksi.

Alkuperäinen terassi satamapäädyssä muutettiin vuonna 2007 lämpimäksi sisätilaksi. Samalla siipeen rakennettiin saniteettitilat, pieni aula ja kalustevarasto. Kokoustilan kapasiteetti kasvoi, ja huoneiden ilmettä kohennettiin uusilla kalusteilla, verhoilla ja tekstiilitöillä, samalla parannettiin myös teknistä varustelua.
Viisi Jean Sibeliuksen Op. 75 eli ns. puusarjan mukaan nimettyä tilaa:  Haapa 96 m² / korkeus 4,5 m / 80 hlöä,  Honka, Pihlaja  ja Koivu  á 42 m² / korkeus 3,5 m / 20 hlöä sekä päätykabinetti Kuusi 196 m² / korkeus 4,5 m / 150 hlöä.  Muutoksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Mika Saarikangas Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:stä.  Rakennustyön pääurakoitsijana toimi Rakennusliike V. Mättölä ja rakennuttajana Lahden kaupungin Tilakeskus.

Sibeliustalon laajennus 2009

Puolivuotta kestäneessä rakennusurakassa saatiin sisäpihan puolelle noin 220 neliön maapohjalle kaksikerroksinen laajennusosa 1900-luvun alusta olevan siiven kylkeen. Tyylillisesti rakennuksesta tehtiin  vanhan kaltainen punatiilinen kaarikattorakennus, jonka pohjakerrokseen sijoitetut uudet keittiötoiminnot yhdistettiin vanhoihin, tässä yhteydessä saneerattuihin tiloihin. Toisesta kerroksesta puolet vei keittiön lvi-tekniikka, puolet yhdistettiin entisiin Sinfonia Lahden ja Sibeliustalon toimisto- ja varastotiloihin. Samalla kertaa tehtiin Ravintola Lastun palvelulinjaston muutostyöt, minkä suunnittelussa mukana oli Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin sisussuunnittelulinjan opiskelijoita. Ravintolasta poistetun baarin tilalle saatiin lisää asiakaspaikkoja lattiatasoon. Myös saniteettitilojen sijoitteluun tehtiin muutoksia.

Rakennustyön pääurakoitsijana toimi Rakennusliike V. Mättölä ja rakennuttajana Lahden kaupungin Tilakeskus. Kokonaisurakan arvio keittiölaitteineen ja varauksineen oli 1 937 000 euroa. Arkkitehtisuunnittelusta vastasivat arkkitehdit Heli Javanainen ja Anitta Ojanen arkkitehtitoimisto Arkit Oy:stä

Sibeliustalon alkuperäisessä rakentamisvaiheessa käytettiin suomalaista puutavaraa seuraavasti:

Liimapuurakenteet: 920 m³ kuusipuuta
Kertopuurakenteet: 700 m³ kuusipuuta
Vaneria:  18000 m² eli 290 m³ koivua ja kuusipuuta
Sahatavaraa: 700 m³ kuusipuuta ja mäntyä
Paneelia:  1200 m² koivua, tervaleppää ja kuusipuuta
Parkettia:  2500 m² öljyttyä, lämpökäsiteltyä koivua
Tuohta:  30 m² koivun tuohta

 

Energian käyttö

Sibeliustaloa lämmitetään kaukolämmöllä ja viilennetään tarvittaessa kaukokylmällä. Lämmitysjärjestelmässä on lämmön talteenotto, jossa poistoilman lämpö kierrätetään lämmittämään sisään tulevaa ilmaa. Lämmön talteenottoa on parannettu Metsähallin osalta 2010, parannuksen laskennallinen energiasäästö on noin 160 omakotitalon verran.

Vuonna 2009 tehdyssä keittiön uudistuksessa on otettu huomioon energiatehokkaat ratkaisut.

Sibeliustalo on tehnyt Lahti Energian kanssa sopimuksen tuulisähkön käytöstä.

Muita ekologisia ratkaisuja ovat esimerkiksi kokoustilojen sähköiset fläppitaulut, kierrätyksen tehostaminen, Sibeliustalon ravintoloitsijan käyttämä lähiruoka ja logistiikan kehittäminen.

Arkkitehtoninen suunnittelu:
Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy / Hannu Tikka ja Kimmo Lintula

Akustinen suunnittelu:
Artec Consultants Inc, New York.

Sisustussuunnittelu:
Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy / Markku Liukkonen

Pääurakoitsija
NCC Finland Oy

Rakennuttajakonsultti:
Engel Rakennuttamispalvelut Oy

Talotekniikka:
ABB Installaatiot Oy

Rakennesuunnittelu:
Turun Juva Oy

Pohjatutkimukset:
Viatek Oy Geosto

Vanhan osan rakennesuunnittelu:
VSO-Plan Oy

Kuntotutkimukset:
Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

Sähkösuunnittelu:
YSP - Yleinen sähköpalvelu Oy

LVI-suunnittelu:
LVI-Insinööritoimisto Chydenius Oy

Palotekninen suunnittelu:
Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy

Sprinkler-suunnittelu:
Kaksoisputki Oy

Lisätietoja pää- ja aliurakoitsijoista:
NCC Finland Oy