RANSKALAIS-ROMANTTISET URUT

Rakentaja: Grönlunds Orgelbyggeri Ab, Luulaja / Gammelstad,

Ruotsi  2007

Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo valmistui vuonna 2000. Jo taloa rakennettaessa varattiin 52 äänikertaisille uruille tila Pääsaliin, johon urut valmistuivat ja viimeistelivät salin keväällä 2007.  Vihkiäiskonsertti pidettiin 3.5.2007.  Suomessa on noin 60 toimivaa kulttuuritaloa, mutta tätä ennen konserttisaliurut olivat vain Finlandia-talossa.

Tyylillisesti ranskalais-romanttisten urkujen sointi on muhkean täyteläinen, jota salin erinomainen akustiikka rikastuttaa. Urut soivat hyvin sekä orkesterin kanssa että solistisena soittimena.

Urkujen koko:

●  Korkeus 13 m, leveys 10 m, syvyys 3 m
●  Urkufasadissa näkyvissä vain pieni osa pillistöstä, koko koneisto on urkukaapin sisällä.

Äänikerrat:

●  52 äänikertaa, yksi äänikerta tarkoittaa yhtä ”soitinta” urkujen sisällä
●  äänikertavalikoimissa runsaasti tummia värejä ja täyteläistä äänialaa
●  äänikerroilla on erilaisia nimiä, jotka kuvaavat niiden tuottamaa ääntä esim. klarinetti ja oboe.
●  5 erikoisefektiä: linnunlaulu, cymbelstern, trumba, xylophoni ja sadekone (ainoa Suomessa)
●  3 sormiota

Urkupillit:

●  noin 4500 pilliä, joista suurin osa metallisia ja osa puisia
●  metallipillit lyijy-tinaseosta
●  puupillit pohjoismaista oksatonta mäntyä
●  pillejä on kartiomaisia (neliskanttisia) ja lieriömäisiä  
●  suurin pilli on 9,5 metriä korkea ja 60 cm leveä puukammio; pienin alle 1 cm:n putkenpätkä
●  urkupilleihin ilmaa pumppaavat palkeet ovat poronnahkaa

Yleistä uruista

●  Urkujen historia on yli 2000 vuotta vanha, mutta varsinaisesti niitä alettiin rakentaa  kirkkoihin 1300-luvulla.
●  Urut ovat suurin soitin niin äänialansa kuin äänellisten mahdollisuuksien puolesta.
●  Urkujen äänilähteinä ovat ilmanpaineella soivat pillit, joita hallitaan koskettimistojen avulla.
●  Suuruutensa vuoksi urut ovat tavallisesti kiinteä soitin, joka on varta vasten  suunniteltu ja rakennettu tiettyyn paikkaan ottamalla huomioon tilan akustiikka ja arkkitehtuuri.
●  Urut rakennetaan urkukaappiin, jolla on pillistöä ja koneistoa suojaava sekä sointia muodostava tehtävä.
●  Urkujen julkisivu eli fasadi on usein kauniisti koristeltu, ja siinä  on sekä soivia että mykkiä (koriste)pillejä.

Urkujen hankinta, rahoitus ja rakentaminen

●  Urkuhankkeen käynnisti ja sen projektipäällikkönä on vuodesta 1998 toiminut lahtelainen diplomiurkuri Erkki Krohn. Hanketta tukemaan perustettiin yhdistys Pro Organo Pleno ry (täyssointisten urkujen puolesta), jonka puheenjohtajana toimii varatuomari Paula Kurki-Suonio. EU-hanke käynnistettiin vuonna 2000, rahoitusta hankkeelle saatiin vuosille  2002-2007.
●  Hinta: 1,2 miljoonaa euroa
●  Urkurakentaminen kilpailutettiin EU-alueella vuonna 2004. Kilpailutuksen voitti vuonna 1903 perustettu ruotsalainen urkurakentamo Grönlunds Orgelbyggeri Ab, jonka nykyiset omistajat ovat kolmannen sukupolven urkurakentajia.
●  Grönlundin urkuja muualla mm.: Tukholman konserttitalo ja Tukholman saksalainen kirkko, Turun Mikaelin kirkko.
●  Pillit, kuten kaikki puuosat, koskettimisto ja soittopöytä tehtiin käsityönä urkurakentamolla.
●  Rakentaminen kesti rakentamovaiheessa kaksi vuotta ja työllisti 19 henkilöä.
●  Urkufasadi: arkkitehti Ulf Oldaeus ja Sibeliustalon arkkitehdit Kimmo Lintula ja Hannu Tikka
●  Urkurakentamisen valvojana toimi urkuri Hans-Ola Ericsson.
●  Urkujen äänittämisestä ja virittämisestä vastasi Andreas Krischer.
●  Urut omistaa Lahden kaupunki ja niitä hallinnoi Lahden Sibeliustalo Oy