Sibeliustalo

Historia ja arkkitehtuuri

Historia

Teollisen Lahden syntysanat lausuttiin nykyisen Sibeliustalon paikalla vajaat kymmenen vuotta ennen Lahden kylän paloa ja Lahden kauppalan perustamista. Vuonna 1869 kauppiaat Carl J. Unonius ja Knut Hj Cassel vuokrasivat kapteeni August Felllmannilta tontin perustamalleen Lahden Höyrysaha Osakeyhtiölle.

Päijänteen alueen puutavarat kulkivat höyryaluksilla Lahteen jalostettavaksi ja edelleen rautateitse maailman markkinoille. Teollinen toiminta päättyi sataman alueella 1980-luvulla. Lahteen rakennettiin rantakaupunginosa, jonka maamerkkinä toimii 9.3.2000 avattu Sibeliustalo yhdistäen vanhaa ja uutta kulttuuria. 

Arkkitehtuuri

Vesijärven rantaan keväällä 2000 valmistuneen puisen kongressi- ja konserttikeskuksen arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ovat kertoneet talon suunnittelun päällimmäisenä innoittavana lähteenä olleen suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille "metsäläisille" aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös myyttisiä muistoja ja tuoksuja, se rauhoittaa olemuksellaan. Toinen luonnollinen suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia, vanhojen tiilirakennusten mutkaton estetiikka ja veden läheisyys.

Sibeliustalo sai  Suomen metsäteollisuuden tuen puolelleen ja valittiin valtakunnallisen Puun Vuosi 1996 / Puun Aika -kampanjan 1997-2000 pääkohteeksi, jolla haettiin innovatiivisia puurakenneratkaisuja. Talo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi, joka valmistuessaan oli  Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen. Sibeliustalon lähes 90.000 m3:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu.

  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy,
    suunnittelijat Hannu Tikka ja Kimmo Lintula
  • Sisustussuunnittelu: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy,
    suunnittelija Markku Liukkonen

Akustiikka

Talon akustiikan suunnittelusta on vastannut amerikkalainen Russel Johnson ja Artec Consultants Inc. Salin kenkälaatikkomuoto ja sen sisällä ovaalin muotoinen yleisö- ja esiintymistila on akustinen optimiratkaisu. Sibeliustalon pääsali on akustinen ihme, jonka lämpimissä puitteissa konsertista muodostuu ikimuistoinen elämys.

Katsomo ja näyttämö parvineen on sijoitettu ovaaliin muotoon ns. kenkälaatikkosaliin. Säädeltävä akustiikka muodostuu esiintymislavan päällä olevasta, nostettavasta ja laskettavasta kanoopista, salin sivuilla olevista, kaikukammioihin aukeavista 188 akustisesta ovesta sekä villakangasverhoista (2,7 km). Salin uritettu seinäpinta hajottaa heijastuvia ääniä. Näyttämöparven taakse varattiin paikka konserttiuruille, jotka saatiin vuonna 2007.

Salin hienostunut värimaailma muodostuu grafiitinharmaasta, luonnonvalkoisesta ja vanhan jousisoittimen punaisesta. Lattia on öljyttyä ja lämpökäsiteltyä savukoivuparkettia. Ulkoseinien julkisivulasin taakse kätkeytyvät massiiviset seinäelementit, joissa eristävinä kerroksina kertopuulevyjen välissä toimivat hiekka (18 cm:n leveydeltä) ja mineraalivilla. Saliosan kaikki kantavat rakenteet ovat liimapuurakenteita.

Historiaseinä

Historiaseinä

Sibeliustalon aulasta löytyy Ankkurin alueen teollisesta historiasta kertova näyttelyseinä, joka on Sibeliustalon tilauksesta Polttimo Oy:n tuella Lahden museoiden toimesta tehty.

Metsähallin tähtikartta

Metsähallin tähtikartta

Kun seisot keskellä Sibeliustalon Metsähallia ja katsot ylös, näet tähtikartan suurten puiden muodostamien oksistojen kainalossa. Metsähallin korkeassa katossa tuikkii säveltäjämestari Sibeliuksen syntymähetken tähtikartta, juuri sellaisena kuin se oli 8.12.1865.  Metsähallin kantavana perusrakenteena on 9 mäntyistä oksistoksi haarautuvaa puupylonia, jotka sorvattiin Suomen suurimmassa sorvissa Reisjärven Köyhänperällä. Pylonit haarautuvat katossa liimapuuristikoiksi, jotka on toimittanut Vierumäen Teollisuus Oy.

Taide talossa

Taide talossa

Sibeliustaloon on sijoitettu yli 30 kuvanveistäjä, professori Mauno Hartmanin teosta: puuveistoksia, reliefejä, maalauksia ja kollaaseja. Hartman tunnetaan suurista hirsirakennelmistaan, joiden on sanottu olevan suomalaisen talonpoikaismiljöön muistikuvien arkkitehtuuria.

Metsähallin seinällä on taiteilija Satu Loukolan reliefi kapellimestari Osmo Vänskästä.

Kongressisiiven huoneissa nähdään Sibeliuksen op. 75:n eli ns. Puu-sarjan innoitamaa suunnittelija Suvi Alalantelan tekstiilitaidetta.